Minulle tietoisuus tarkoittaa läsnäoloa tässä ja nyt. Tietoisuustaidot taas kertovat kyvystä olla läsnä hetkessä. Tässä kirjoituksessa tulen arvo- ja hyväksyntälähtöisesti käsittelemään muun muassa läsnäoloa ja sitä kuinka läsnäoloa voidaan harjoitella. Lisäksi puhun stressistä, tietoisuustaitojen opettelusta sekä siitä, millaista on olla aidosti läsnä ja miksi taidon harjoittelu on oman jaksamisen ja hyvinvointimme kannalta niin tärkeää.
Näin alkuun, haluan muistuttaa sinua siitä tosiasiasta, että olit missä tahansa tai teit mitä tahansa, aina joku odottaa tai vaatii sinulta enemmän. Pahin odotusten ja vaateiden asettaja olet sinä itse. Lisäksi ympäristön odotukset ja vaatimukset voimistuvat koko ajan. Kuitenkin sinä itse päätät ja olet vastuussa siitä miten tyytyväinen olet siihen, kuka olet tai mitä sinulla on tällä hetkellä. Otetaan esimerkiksi työ, jossa työn vaateet kuten toimenkuvan moninaisuus, tehokkuuden korostaminen ja siitä aiheutuva odotusten, henkisen paineen ja kiireen lisääntyminen värittävät useimmilla työpaikoilla työntekijöiden arkea.
On eri asia uupua työssä, jonka kokee itselleen merkitykselliseksi ja johon suhtautuu intohimoisesti kuin työssä, jota tekee jonkun muun ulkoisen asian, kuten rahan tai maineen vuoksi.
On totta, että vaatimukset kasvavat alati tehokkuutta ja nopeutta sekä moniosaamista korostavassa, kehittyvässä yhteiskunnassamme. Muutos (huomaa, että voimme kokea muutoksen sekä positiivisena että negatiivisena) on väistämätöntä, eikä meistä kukaan voi siltä välttyä. Meidän on jatkuvasti kehitettävä itseämme niin puolisona, vanhempana, työntekijänä, esimiehenä... Ääh lista on loputon. Vaikka haluamme olla hyviä kaikessa, totuus on ettei aikamme riitä kaikkeen. Ahdistumme ja stressaannumme omasta sekä aikamme riittämättömyydestä, ja tämä alkaa pikku hiljaa vaikuttaa meihin salakavalasti. Alamme oireilla, emmekä itse välttämättä tunnista oireita, kunnes olemme liian väsyneitä huolehtimaan edes itsestämme. Huomaa kärjistys, joka valitettavasti kuitenkin on tuttu meille monelle joko omalla kohdalla, tai olemme saattaneet seurata vastaavaa tilannetta sivusta lähipiirissämme tai esimerkiksi työpaikalla.
Länsäolo -sekä tietoisuustaitojen merkitys korostuu tänä päivänä suorituskeskeisessä maailmassa jossa elämme. Suurimmalle osalle meistä nämä taidot vaativat säännöllistä harjoittelua. Ethän opi ajamaan pyörälläkään ilman säännöllistä harjoittelua, eikö vain? Kummassakin tapauksessa oppiminen vaatii sinnikästä harjoittelua, mutta taidon opittuasi se alkaa sujua sinulta rutiininomaisesti. Ethän sinä pyörää ajaessasikaan enää sen opittuasi ihmettele kuinka pysyt pystyssä? Myös läsnäolon taidon opittuasi, voit soveltaa sitä joustavasti omaan elämääsi. Harjoittelun edetessä huomaammekin pian pystyvämme sopeuttamaan omaa toimintaamme kunkin tilanteen vaatimalla tavalla.
Viimeisimmässä blogitekstissäni, joka käsitteli aihetta "minimalismi", viittasin siihen, kuinka yksilö yrittää materialismin keinoin täyttää omaa, henkilökohtaista "tunnetyhjiötään" (tarkoittaen suurpiirteisesti sitä, ettei yksilö koe olevansa tunteiden ja psyyken tasolla "kokonainen", hän ei kykene ilmaisemaan sitä eikä välttämättä edes tunnista tai tiedosta, mistä tämä "tyhjä tunne" johtuu). Henkilö pyrkii täyttämään tätä tiedostamatonta osaa itsestään ostelemalla itselleen asioita, jotka hän kokee lisäävän onnellisuutta ja/tai tyytyväisyyttä itseä ja omaa elämäänsä kohtaan. Tulin kuitenkin siihen lopputulemaan, ja saat olla eri mieltä, että ihminen ei tarvitse ympärilleen mitään ylimääräistä ollakseen sen onnellisempi tai tyytyväisempi. Jopa päinvastoin. Tiivistäen, kun kaikki ylimääräiset ärsykkeet henkilön ympäriltä poistetaan, tämä pystyy paremmin keskittymään siihen kuka minä olen, miksi minä haluan tulla, mitä minä arvostan eli mitä minä koen itselleni tärkeäksi sekä millaista on olla tässä ja nyt. Tästä pääsemmekin ensimmäiseen harjoitukseen.
HARJOITUS 1
Pyydän sinua seuraavaksi pohtimaan vähintään 3-5 sinulle tärkeää arvoa. Arvot ovat sinulle merkityksellisiä asioita, jotka koet itsellesi tärkeiksi. Arvot kuuluvat sinulle kokemukseen hyvästä elämästä. Listaa asiat joko mielessäsi, tai voit myös kirjoittaa ne paperille.
Hyvä. Seuraavaksi mieti omaa ajankäyttöäsi, jossa 100 tarkoittaa kaikkea sinulla käytettävissä olevaa aikaa. Pyydän sinua nyt miettimään omaa ajan käyttöäsi. Laita jokaisen arvon viereen suurpiirteinen prosentuaalinen osuus ajasta, joka sille kuuluu esimerkiksi päivä -tai viikkotasolla. Jos taas arvo ei näy tällä hetkellä mitenkään esimerkiksi siinä, miten päiväsi tai viikkosi kuluu, anna sille luku 0.
Huomaa, että päiväsi/viikkosi sisältää luonnollisesti myös kaikkea muuta, kuten töitä, jotka saattavat puuttua kokonaan arvolistauksestasi. Toisaalta arvoihisi voi kuulua "työ", mutta tämän hetkinen työ ei ole sitä mikä täyttäisi sinulle "arvon" määritelmän. Mieti näin ollen myös sitä, mihin muuhun aikasi kuluu, vaikka se ei sisältyisikään arvolistaukseesi. Esimerkiksi työ (mikäli ei ole arvo), vie jokaisesta päivästä noin 50% valveillaoloajastasi viitenä päivänä viikossa.
Nyt kysyn sinulta, kuluuko aika sinulle merkityksellisiin asioihin? Entä kuluuko aika tavalla, johon voit itse vaikuttaa vai tavalla, johon et voi itse vaikuttaa? Kuluuko vähintään puolet ajastasi näihin yllä mainittuihin, sinulle tärkeisiin arvoihin tai asioihin?
Mieti mielessäsi, kuinka vastaisit seuraaviin kysymyksiin: Tuntuuko sinusta siltä, että ajatuksesi poukkoilevat herkästi ja/tai sinun on vaikeaa keskittyä siihen, mitä olet kussakin hetkessä tekemässä? Koetko, että fyysinen kehosi käy lievästi ylikierroksilla? Onko sinusta vaikeaa rentoutua vapaa-ajalla? Saatat tuntea väsymystä erityisesti töiden jälkeen, sillä vaikka suljit konttorin oven töistä lähtiessäsi, mielesi ei tehnyt samaa. Onkin tärkeää ymmärtää ja tulla tietoiseksi siitä, mistä stressi ja ylikuormittuneisuuden tunteet johtuvat. On myös tärkeää ymmärtää se, miksi koet väsymystä. Syy voi olla sinänsä yksinkertainen, mutta sitä voi olla vaikeaa hahmottaa arjen ja kaiken kiireen hallitessa elämää.
Millaisia ajatuksia tai tunteita tämä pohdinta ja tehtävä sinussa herättää? Tapaus on hyvin tyypillinen. Kuvitellaan esimerkki, jossa henkilö arvostaa perhettä sekä yhteistä ajanviettoa perheensä kanssa. Henkilö käy päivätöissä, ja töihin kuluva aika on noin 9 tuntia matkoineen päivineen. Hän tulee kotiin 17 jälkeen, jolloin hänellä on vapaa-aikaa. Henkilö itse päättää sen, mihin hän käyttää lopun aikaansa päivästä. Voidaan ajatella, että aikaa perheen kanssa vietettäväksi jäisi 4-5 tuntia, mutta tosiasiassa henkilö on ajatuksissaan edelleen työpaikalla. Tämä vähentää käytettävissä olevan ajan 2-3 tuntiin. Sinä itse valitset, kuinka käytät rajallista aikaasi. Teetkö ajallasi asioita, jotka koet itsellesi merkityksellisiksi vai meneekö ajastasi osa "hukkaan" mielesi ollessa edelleen töissä.
Tulen antamaan sinulle hyviä vinkkejä "mielesi nollaamiseen" seuraavassa kirjoituksessani "Tietoisuustaidot 2/2", jossa annan sinulle kaksi harjoitusta liittyen tietoisuustaitojen opetteluun. Se tullaan julkaisemaan viimeistään ensi viikon loppuun 21.4 mennessä. Ilmoitan teille heti, kun toinen osa tätä aihekokonaisuutta on luettavissa Lempeä Blogissa!
- Laura, Lempeä Training
